Kuuntelin levyn: Hurriganes – Rockin’ Live 1982

Oh Rack! Kotimaisen rock-musiikin peruskiviin kuuluvan Hurriganesin perustamisesta tuli kuluneeksi tänä vuonna 50-vuotta, ja sitä on juhlittu lukuisten mainioiden julkaisujen merkeissä. Aiemmin tänä vuonna ulos tuli Hamina and Helsinki All Night Long live 1973 ja saatiinpa joulukuussa myös Tavastian 1974 keikan YLEn taltiointi CD:lle ja LP:lle.

Tämä Rockin’ Live 1982 lienee kuitenkin julkaisuna sieltä mielenkiintoisimmasta päästä Ganesista kiinnostuneiden keskuudessa. Levy esittelee kuuntelijoille Janne Louhivuoren aikaista Hurriganesia livenä, ja vieläpä sieltä parhaimmasta päästä. Trio Aaltonen-Häkkinen-Louhivuori on tasaisen kovassa iskussa, ja soitossa on hyvä boogie päällä. Mitään ylikovaa ajoa levyllä ei välttämättä kuulla, mutta soiton letkeys on silti vastustamatonta. On sikäli harmi, ettei bändi pystynyt saamaan samaa virettä siirtymään vuoden 1982 Rockin’ -studiolevylle.

Rockin’ Liven helmiä lienevät Oh Rack, aina varma Tallahassee Lassie, Cissen tyylikkäästi tulkitsema Oh, Pretty Woman sekä levyn loppupuoliskon tehokaksikko Night N’ Day ja Hot City. Ainakin nuo kaksi biisiä ovat hienoja osoituksia siitä, että kyllä Louhivuorenkin ajan Ganes pystyi rokkaamaan aivan armottoman hyvin. Jälkeenpäin voikin todeta, että Louhivuoren soiton tarkkuus toi Ganesin livesoiton vielä kerran uomiinsa vuosien 1981-83 aikana, kun homma oli lähtenyt leviämään käsiin loppukesästä 1981 Albert Järvisen kanssa.

Jos esimerkiksi Hamina & Helsinki 1973 liveä ja tätä Rockin’ liveä vertailee, voisi melkein luulla että levyillä soittaa kaksi eri bändiä. Kun alkuaikojen Ganes nojasi jamityyliseen soittoon ja Järvisen hienoon kitarointiin, oli sen jälkeinen Hurriganes paremminkin pommin varmaa rockia soittava tehotrio. Se Ganesissa oli myös ihmeellistä, että muovattiinpa livebiisejä vuosien aikana suuntaan tai toiseen, niin bändin ollessa vireessä ne toimivat aina hyvin. Aivan kuten Hamina & Helsinki livellä, Remu Aaltosen suorastaan eläimellinen soittotyyli ja kova energia paistaa myös Rockin’ livellä yhä läpi. On myös hienoa kuunnella Cisse Häkkisen tanakkaa basson soittoa läpi liven.

On tavallaan onni, että Remun johdolla Hurriganesin keikat äänitettiin äänipöydästä aikoinaan talteen. Kyseinen tapa saattoi olla herra Aaltosen tapa pyrkiä kehittämään bändin livesoittoa, mutta jälkeenpäin nämä vuosien saatossa parhaiten säilyneet livenauhat ovat myös arvokkaita näytteitä Hurriganesin kovasta livesoitosta. En myöskään ihmettelisi, jos näitä Ganes-livejä saataisiin vielä pari lisää tulevaisuudessa markkinoille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: