Kirjoittajavieras: Kallion katoilla soittava saksofonisti yhdistää koronan eristämät kuulijat

Musiikki yhdistää kuulijoitaan festareilla, yläasteen musiikintunneilla, zumbassa, vappukulkueessa, vaateostoksilla. Musiikkia voi kuunnella yksinkin – lenkillä älypuhelimesta, olohuoneessa kotiteatterin kaiuttimista. Mutta entä musiikki, jota kuunnellaan yksin, mutta silti yhdessä?

Muusikko Axel Kalland on koonnut Helsingin Kalliossa soitettavilla kattokonserteillaan koronan koteihinsa eristämiä kuuntelijoita kaduille jo usean viikon ajan. Hän kiipesi asuintalonsa katolle soittamaan saksofonia, kun viestipalvelu Jodelissa toivottiin elävää saksofonimusiikkia Kallion kaduille. Ensimmäisestä spontaanista soittokeikasta poiki esiintymissarja, jossa Kalland esiintyy katolla muiden muusikoiden kanssa. Vastaanotto on ollut positiivista ja esiintymisiä katsotaan niin talon edessä kadulla kuin sosiaalisen median välitykselläkin. ”Kyllä se suosio yllätti. En olisi mitenkään voinut arvata, että kun laitoin kuvan [tulevasta esiintymisestä] Kallio-ryhmään, se saisi muutamassa tunnissa yli kaksituhatta tykkäystä”, Kalland kertoo.

Musiikki tutkitusti tuo ihmisiä yhteen: esimerkiksi häissä ja hautajaisissa musiikilla on suuri rooli, se vaikuttaa niin tilaisuuden tunnelmaan kuin ihmisen käytökseenkin. Ilman taustamusiikkia on vaikea kuvitella häävieraita tanssimaan läpi yön tai syntymäpäiväjuhlien osanottajia haastamaan toisiaan karaokekilpaan. On jopa pohdittu, josko musiikki olisi ollut se tekijä, joka olisi vuosituhansia sitten yhdistänyt yksilöitä ja perheitä yhteiskunniksi.

Kallandin kattomusisointi on tullut tuomaan täytettä tyhjentyneiden tapahtumakalenterien tylsistyttämien musiikinystävien elämään.

Uuden koronaviruksen aiheuttaman kriisin myötä suomalaiset ovat eristäytyneet koteihinsa ja yhteiset musiikkihetket ovat vähentyneet keikkapaikkojen ja yökerhojen sulkiessa ovensa. Kallandin kattomusisointi on tullut tuomaan täytettä tyhjentyneiden tapahtumakalenterien tylsistyttämien musiikinystävien elämään. Katolla soittaessa saksofonisti ei kuitenkaan pääse aivan samanlaiseen fiilikseen kuin Kallandin tavallisilla keikoilla, joilla hän esiintyy usein DJ:n kanssa yökerhoissa. Kuulijat näkee kyllä, mutta yksittäisiä kasvoja ei erota. Silti kuulijoiden paikallaololla on esiintyjälle merkitystä: ”Instagramissa ja Facebookissa katsojia ei näe muuten kuin numeroina. Se, että kadulla näkee muutamia kymmeniä ihmisiä, saa tilanteen tuntumaan oikealta keikalta”.

Kattokeikka on erikoinen myös kuuntelijan näkökulmasta, sillä soittajaa ei välttämättä näe lainkaan kadulle. Huhtikuun alun keikalla, jossa Kallandin kanssa esiintyi laulaja-lauluntekijä Paul Elias, paikalla oli joitain kymmeniä kuuntelijoita, jotka levittäytyivät Kallandin asuintaloa ympäröiville kaduille. Kapeat kadut ja korkealla esiintyvät soittajat takasivat sen, että näköyhteyttä oli vaikea saada, mutta musiikki kuului kauas ja kovaa. Äänentoisto oli sopivasti erilainen kuin sisätiloissa soitettuna – puheesta ei tahtomut saada selvää, kaikki kaikui, mutta sävelen erotti hyvin. Musiikki sai installaatiomaisia piirteitä, kun sen lähdettä ei nähnyt ja kuultukin poikkesi normista. Kadulle kerääntyneet ihmiset kuuntelivat esityksen niska kenossa ylöspäin tuijottaen, siitä huolimatta, että suurin osa näki lähinnä edessään kohoavan kerrostalon ja iltataivaan.

Kattokeikat innostavat jättämään positiivista palautetta

Musiikkitapahtumien katoaminen viruksen edetessä on osa suurempaa ilmiötä, sillä myös kuvataidetta, teatteria ja kirjallisuutta on tällä hetkellä vähemmän tarjolla museoiden, teatterien ja kirjastojen ollessa kiinni. Näistä musiikki on siitä erikoisessa asemassa, että se korostaa yhteisöllisyyttä enemmän kuin perinteisesti yksilökeskeisiksi mielletyt kirjallisuus ja kuvataide: musiikissa ihmisiä yhdistävinä tekijöinä pidetään erityisesti rytmiä, johon soittajat ja kuulijat virittäytyvät, sekä musiikin luomia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen. Siinä missä runoilija kirjoittaa usein runoaan yksin ja lukija lukee sen yhtä lailla yksin, musiikkiin kuuluvat olennaisesti yhdessä soittaminen, laulaminen tai musiikin mukana jammailu.

Kulttuurin karsimisella voi olla ikäviä vaikutuksia hyvinvointiin, sillä kulttuuriharrastuksilla on tutkitusti positiivinen vaikutus ihmisten onnellisuuden ja terveyden tunteisiin. Vaikka saksofonikonsertti ei parannakaan koronapotilasta, saa se siis kuulijan voimaan henkisesti paremmin. Tämän Kalland on huomannut saamastaan palautteesta: se on ollut positiivista ja kattomusisointia on kiitelty viikon kohokohdaksi tai tarvittavaksi kontrastiksi korona-arkeen. Kuulijat myös kommentoivat kattoesiintymisiä enemmän kuin Kallandin tavallisia esiintymisiä klubeilla – siinä missä saksofonisti on vain osa klubi-iltaa siellä tapahtuvaa juhlintaa, voi palautteen määrästä ja laadusta päätellä, että kattokeikoilla on niitä varta vasten kuulemaan tuleville ihmisille suuri merkitys. ”Tässä ajassa uutiset ovat niin negatiivisia, että ihmisiä kiinnostaa tällainen positiivinen valo siellä jossain tunnelin päässä”, Kalland pohtii.

Musiikilla on todettu olevan positiivista vaikutusta vaikeissa elämäntilanteissa oleville tai mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville, sillä se auttaa tunteiden käsittelyssä ja ihmissuhteiden muodostamisessa. Nykyinen pandemia on kaikkia suomalaisia yhdistävä kriisi, joka kuitenkin eristää ihmiset asuntoihinsa. Yhdessä kuunneltu musiikki tuo ihmiset lähemmäs toisiaan, se antaa väylän jakaa tunteita ja kokemuksia. Musiikin avulla koronakokemuksesta tulee yhdessä koettu historiallinen tapaus, ei pelkkä yksilöä riivaava kriisi.

Tässäkin näkyy kulttuurin ja musiikin tärkeys. Kun harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat vähenevät, kasvaa jäljelle jäävien tilaisuuksien merkitys. Kalland ei siksi usko jatkavansa kattokeikkoja koronan väistyttyä siitä huolimatta, että ne ovat olleet valtavan suosittuja: ”Ihmisillä riittää mielenkiinto joksikin aikaa. Tarkoitus on kyllä jatkaa niin pitkään kuin tilanne jatkuu, eikä muualle pääse keikoille.”

Teksti: Siina Sorvali
Kirjoittaja ei ole musiikkitoimittaja.

Artikkelikuva: Axel Kalland

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: